Itä-Suomen Ilmamestarit Oy

PUHTAAMPAA SISÄILMAA



  • Itä-Suomen Ilmamestarit Helsinki aloittaa toimintansa lokakuussa 2008, asiasta informoidaan lisää myöhemmin.
  • ITÄ-SUOMEN ILMAMESTARIT OY Mika Okkoselle on myönnetty 6.8.2007 Suomen Yrittäjien Hopeinen yrittäjäristi.
  • Yrityksen liikevaihdon nousu v.2006 +40%, yritys on yli nelinkertaistanut liikevaihtonsa yhdeksässä vuodessa.
  • Itä-Suomen ilmamestarit on ajan hermolla jatkuvasti koskien ilmanvaihtoalaa, viimeksi osallistumalla SULVIN järjestämälle Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän kuntotutkimuskoulutus oppijaksolle ja läpäissyt kurssin hyväksytysti.
  • ITÄ-SUOMEN ILMAMESTARIT OY Mika Okkoselle on myönnetty 9.10.2003 Suomen Yrittäjien Pronssinen yrittäjäristi.





Huono sisäilma aiheuttaa vuosittain 13 miljardin menot.

WHO ehdottaa puhtaasta sisäilmasta perusoikeutta

Huonolaatuinen sisäilma käy kalliiksi

Huonolaatuinen sisäilma käy aikaa myöten kalliiksi. Ilman epäpuhtauksista aiheutuvien haitallisten seurausvaikutusten kuten työtehon alenemisen, sairaspoissaolojen, lääkekulujen ja muiden hoitokulujen kokonaissumma on Suomessa vuosittain yli 3 000 markkaa henkeä kohden. - Ilmanlaatuun satsaaminen on aina kannattava investointi. Tällä hetkellä sisäilman epäpuhtauksista aiheutuvat kustannukset ovat kutakuinkin samaa luokkaa kuin lämmityksestä koituvat vuosisummat, Espoon Otaniemessä järjestettävän Healthy Buildings 2000 -konferenssin puheenjohtaja professori Olli Seppänen huomauttaa. Seppäsen mukaan Suomessa onkin kehitetty viime vuosina kiitettävästi tekniikkaa, tuotteita ja palveluita hyvän sisäilmaston takaamiseksi.



Altistumista erityisesti sisätiloissa

Tutkimusten mukaan ihmiset altistuvat epäpuhtauksille erityisesti sisätiloissa: kodeissa, työpaikoilla, kouluissa ja päiväkodeissa. - Ihmiset viettävät yli 90 prosenttia ajastaan sisäilmassa, Kansanterveyslaitoksen tutkijaprofessori Matti Jantunen kertoo. Ihmisen aiheuttamista, sisäperäisistä epäpuhtauksista merkittävin on edelleen tupakointi, jonka määrää on kuitenkin Jantusen mukaan ainakin julkisissa tiloissa onnistuttu kitkemään kiitettävästi. Jantusen mukaan erityisen haitallisia terveydelle ovat niin sanotut pienhiukkaset, jotka pääsevät keuhkoissa varsin syvälle. Kansainvälisten selvitysten mukaan 10 mikrogramman pitoisuuden lisäyksen myötä kuolleisuus kasvaa 1,5 prosenttia ja sairaustapaukset sairaalapäivissä laskettuna jopa kuusi prosenttia. - Epäpuhtaudet aiheuttavat vuosittain Euroopassa noin 100 000-300 000 ihmisen kuoleman, ja kehitysmaissa tilanne on vielä selvästi heikompi, Jantunen laskee. Ihminen altistuu sisätiloissa myös ulkoilmasta peräisin oleville epäpuhtauksille. Tutkimukset osoittavat, että Helsinki on kansainvälisesti vertaillen varsin puhdas kaupunki. - Helsingissä pienhiukkasia on ulkoilmakuutiossa vain 10 mikrogrammaa, kun pitoisuus saattaa olla Euroopan suurkaupungeissa 4-5-kertainen. - Merkittävimmin Helsingin sisäilman laatua saataisiin paranemaan jatkossa, jos diesel-liikenne siirtyisi käyttämään maakaasua. Suurin osa Helsingin saasteista kantautuu kuitenkin kaupungin ulkopuolelta, Jantunen sanoo.



Hyvästä sisäilmasta jokaisen perusoikeus

Maailman terveysjärjestö WHO:n työryhmä on ehdottanut, että oikeus terveelliseen sisäilmaan lisättäisiin ihmisoikeuksiin. Suomessa tilanne on verrattain hyvä, mutta lähes puolessa maailman asunnoista keitetään ruoka avotulella ilman riittävää ilmanvaihtoa. Tämän seurauksena keuhkosyöpä ja muut hengityselinsairaudet lisääntyvät. Maanantaina Espoon Otaniemessä järjestetyssä avoimessa kokouksessa WHO:n ehdotusta valmisteltiin julkilausumaksi. Terveellisen rakentamisen asiantuntijat pohtivat sisäilman laatuun liittyviä kysymyksiä maanantaina Otaniemessä kansainvälisessä konferenssissa. Healthy Buildings 2000 -konferenssiin osallistui noin 800 asiantuntijaa kaikkiaan 46 eri maasta.

STT-MH 11.8.2000




Sairastelu ja työtehon lasku vievät enemmän rahaa kuin talojen lämmitys.


Kehno sisäilma on yhteiskunnalle iso rahanreikä. Vuosittain home ja muut sisäilmaongelmat aiheuttavat lähes 14 miljardin markan menot. Pääasiassa turhina sairauskuluina ja työtehon laskuna hukataan joka vuosi enemmän rahaa kuin kuluu talojen lämmitykseen koko maassa. Arvio heikon huoneilman hinnasta sisältyy Sisäilmayhdistys ry:n ja Teknologian kehittämiskeskus Tekesin tuoreeseen raporttiin. Vastaavaa laskelmaa ei ole Suomessa aiemmin tehty.



Norjassa päädytty samoihin lukemiin

Selvitystyötä johtanut professori Olli Seppänen Teknillisen korkeakoulun lvi-laboratoriosta pitää sisäilman vuosisaldoa varovaisena arviona. Samansuuntaisiin lukuihin on kuitenkin päädytty muun muassa Norjassa. "Tärkeätä arviossa on tiedostaa, että suuruusluokka on sama kuin rakennusten lämmityskustannuksissa", Seppänen korostaa. Suomessa taloja lämmitetään vuodessa 11,7 miljardilla markalla. Huonon sisäilman kustannukset Seppänen arvioi jopa pari miljardia suuremmiksi. "Se on mielenkiintoista, kun ajattelee kuinka paljon energiansäästöstä on puhuttu ja energiatutkimukseen on käytetty rahaa", professori ihmettelee. Hän patistaakin nyt sekä valtiovaltaa että rakentajia tositoimiin suomalaisten asuntojen ja työpaikkojen sisäilman kohentamiseksi. "Ongelmat ovat niin hyvin tiedossa, että nyt tarvittaisiin nopeita toimenpiteitä", Sisäilmayhdistystä johtava Seppänen vaatii. Ripeä alku voisi hänen mukaansa olla sisäilma- ja homekatselmusten käynnistäminen julkisella tuella, ilmastointilaitteiden suursiivous sekä rakennusalan oma toimenpideohjelma. "Rakennusalalla on yhä kyräilevä asenne. Urakoitsijat syyttelevät suunnittelijoita sekä käyttäjiä - ja päinvastoin", yhteistyötä peräävä professori harmittelee.



Ihmiset sisällä valtaosan ajasta

Esimerkiksi suomalaistaloja riivaavista home- ja kosteusvauriosta päästäisiin eroon 6,6 miljardilla markalla vuodessa, mikäli urakka jaettaisiin viidelle vuodelle. Tämä edellyttäisi, että korjausrakentamisen vuosivolyymista kolmasosa varattaisiin yksinomaan kosteuden ja homeen tuhojen paikkailuun. Ihmiset viettävät sisällä asunnoissa, työpaikoilla ja kouluissa noin 90 prosenttia ajastaan. Kurjasta huoneilmasta on seurauksena sairastelua, poissaoloja, työkyvyn laskua ja vakavimmillaan jopa kuolemaan johtavia tauteja. Akuuteimmat sisäilmasto-ongelmat liittyvät juuri kosteus- ja homevaurioihin. Homeelle altistuminen poikii allergioita, hengitystieinfektioita ja ärsytysoireita. Joka toisessa suomalaisasunnossa on korjaamista vaativa kosteusvaurio. Päiväkodeissa ja kouluissa niitä on todettu olevan vielä enemmän: home väijyy jopa kolmea neljäsosaa taloista.



Allergiat suurin kustannuserä

Tavoitteena terve talo -raportissa sisäilman hinta on laskettu kuolemantapausten, kroonisten sairauksien, akuuttien sairauksien ja työstä poissaolojen, työtehon laskun, lääkekustannusten ja terveyspalvelujen kasvavan käytön perusteella. Suurin kulunki ovat allergiat. Dosentti Aino Nevalainen Kansanterveyslaitoksesta arvioi, että sisäilmaperäisten allergioiden osuus voi olla jopa kolmannes kaikista allergiamenoista eli yli seitsemän miljardia markkaa. Yhden työpäivän hinta sairauspoissaoloina on keskimäärin 2000 markkaa. Norjassa on laskettu, että 10-25 prosenttia työstä poissaoloista johtuu sisäilmasta. Suomessa tilanteen uskotaan olevan Norjan kaltainen. Kansantalouden vuotuiseksi menoeräksi saadaan 4,8 miljardia, kun rokulipäivät lasketaan pelkästään toimistotyöntekijöiden osalta. Jos 50 000 työntekijää oireilee niin kovasti, että työteho alenee kymmenen prosenttia, lankeaa maksettavaksi vielä 1,2 miljardin lisälasku. Lisäksi radon aiheuttaa vuosittain 450 keuhkosyöpätapausta. Säteilyturvakeskuksen mukaan yhden syöpätapauksen hinta on puoli miljoonaa markkaa. Varovainen kustannusarvio radonkuolemista on 0,2 miljardia markkaa. Sairaalainfektiot aiheuttavat nekin noin miljardin loven yhteiskunnan kassaan. Näistä kuluista sisäilman aiheuttamiksi arvioidaan puolet. Sisäilmayhdistyksen kokoamissa luvuissa eivät ole mukana koulu- ja päiväkotilasten sairastumisista johtuvat vanhempien poissaolot, lasten oppimistulosten heikkeneminen tai passiivisen tupakoinnin seuraukset.


Perjantaina 30. toukokuuta 1997
ANTERO MUKKA / Helsingin Sanomat




SISÄASIAINMINISTERIÖN MÄÄRÄYS ILMANVAIHTOLAITOSTEN PUHDISTUKSESTA


MÄÄRITELMIÄ

Ilmanvaihdolla tarkoitetaan yleisesti huoneilman laadun ylläpitämistä ja parantamista huoneen ilmaa vaihtamalla. Koneellisessa ilmanvaihdossa ilman liike saadaan aikaan koneellisesti esim. puhaltimella. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ilman liike perustuu ulko- ja sisäilman lämpötila eroon ja tuulen vaikutukseen. Ilmanvaihtokanava on ilmanvaihtoilman kuljetukseen tarkoitettu rakenneosa. Ilmanvaihtolaitteistolla tarkoitetaan ilmanvaihtokanavien, puhaltimien, suodattimien, lämmönvaihtimien, pääte-elinten ja vastaavien laiteosien muodostamaa kokonaisuutta.



PUHDISTUS
Yleistä

Palo- ja pelastoimilain perusteella ilmanvaihtolaitteistot on puhdistettava paloturvallisuuden ylläpitämiseksi ja palonlevittämisvaaran estämiseksi.Kiinteistön omistajan tai haltian on huolehdittava ilmanvaihtolaitteistojen asianmukaisesta puhdistamisesta.


Puhdistettavat kohteet ja puhdistusten määräajat

Paloturvallisuuden ylläpitämiseksi seuraavat ilmanvaihtolaitteistot on vähintään kerran vuodessa tarkastettava ja puhdistettava tarkastuksessa tarpeelliseksi todetuilta osin. Ammattimaisen ruuanvalmistuspaikan ilmanvaihtolaitteisto, kuten grillien, pizzauunien, ravitsemisliikkeiden ja eines- ja laitoskeittiöiden ilmanvaihtolaitteistot.
Ilmanvaihtolaitteistot, jotka ovat sellaisessa teollisuus tai muussa tilassa, joissa kanaviin kerääntyy paljon palavia aineita, kuten: ruiskumaalaamoissa, puusepäntehtaissa ja -liikkeissä, tekstiilitehtaissa, pesuloissa, leipomoissa ja savustamoissa. Ilmanvaihtolaitteistot, jotka ovat sellaisessa huonetilassa, joissa teollisesti valmistetaan tai teknisesti käytetään palavaa nestettä.

Seuraavat ilmanvaihtolaitteistot on tarkastettava ja puhdistettava tarkastuksessa tarpeellisiksi todetuilta osin vähintään viiden vuoden välein.
Sairaanhoito-, huolto- ja rangaistuslaitoksen ilmanvaihtolaitteisto majoitusliikkeen, asuntolan ja ravintolasalin ilmanvaihtolaitteisto.
Paloviranomainen voi yksittäisessä tapauksessa määrätä palo- ja pelastustoimilain 21 §:n perusteella muunkin kohteen ilmanvaihtolaitteiston puhdistettavaksi tai kohteelle kohdekohtaisen puhdistusvälin.



PUHDISTUSTYÖ
Valmistelutoimet

Rakennuksen omistaja, haltija tai muu rakennuksen edustaja ja puhdistaja tarkastavat puhdistuskohteen ennen puhdistustyötä. Samalla määritetään, miltä osin ilmanvaihtolaitteisto puhdistetaan, huolletaan ja säädetään esim. ilmamäärien osalta. Työn sisältö sovitaan tarvittaessa kirjallisesti.



Puhdistus

Puhdistaja puhdistaa asianmukaisin välinein ilmanvaihtolaitteiston ja samalla hän tarkastaa kanavien tiiveyden ja palorajoittimien toiminnan. Kanavien tiiveys tarkistetaan painekoneella vain jos on perusteltua epäillä kanavien tiiveyden tasoa tai jos kohteen toiminnot edellyttävät kanavilta erityistä tiiveyttä.
Tiiveydestä on annettu määräyksiä ja ohjeita rakentamismääräyskokoelman osassa D2.



Toimenpiteet puhdistuksen jälkeen

Ilmanvaihtolaitteistojen säätöjen tulee olla alkuperäistä tilannetta vastaavassa kunnossa ellei työn sisältöä määritettäessä ole muuta sovittu. Rakennuksen omistaja, haltija tai rakennuksen muu edustaja ja puhdistaja tarkastavat puhdistuskohteen puhdistustyön jälkeen.

Puhdistustyöstä on laadittava puhdistuspöytäkirja, josta yksi kappale jää rakennuksen omistajalle tai haltijalle, yksi kappale puhdistajalle ja yksi kappale on lähetettävä asianomaisen kunnan paloviranomaiselle. Tarkastuksessa ja puhdistuksessa havaitut viat ja puutteet on ilmoitettava rakennuksen omistajalle ja merkittävä puhdistustyöstä laadittavaan puhdistuspöytäkirjaan.



Tarkastus- ja puhdistuspöytäkirja

Sisältö: kohde, suorittaja, tarkastukseen osallistuneet ja tarkastuksen ajankohta, puhdistuksen ajankohta, puhdistuksen laajuus, palorajoittimien tarkastus ja niille tehdyt toimenpiteet, kanavien tiiveyden tarkistus, paloeristeidenkunnon tarkistus, käytetyt puhdistusmenetelmät, havaitut puutteet ja tehdyt korjaukset, puhdistajan vakuutus allekirjoituksineen, että työ on suoritettu huolellisesti ja hyvien tapojen mukaisesti ja että laitteisto on kaikilta osin turvallinen ja käyttökunnossa, työn tilaajan hyväksyntä.



VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

Tämä määräys tulee voimaan 01.04.1995 ja se korvaa 01.04.1995 lähtien sisäasiainministeriön 21.06.1983 antaman päätöksen (785/654/83) ilmanvaihtohormien puhdistuksesta.


Pelastusylijohtaja Pentti Partanen
Yli-insinööri Jyrki Karvonen

Kaakkoiskaari 7 A

53500 LAPPEENRANTA

Sähköposti

Copyright © 2015

Tel. +358 40590 4634

Fax. +358 5415 6545